No juu, lomalla täällä ollaan. Juuri tulin oikein kunnon hikilenkiltä, ainakin meillä täällä on melko lämmintä. Työn lisäksi yritän ottaa lomaa tästä konella istumisesta...Että ei ole tullut paljon päiviteltyä.

Paino on alle 90 kiloa ja liikuntaa tulee harrastettua. Syömisiä en kamalasti laske, yritän vaan pysyä kohtuudessa. Painoa en tarkista puntarissa joka päivä mutta säännöllisesti kylläkin.

En ole muidenkaan blogeja lukenut mutta tänään aion kahlata blogit läpi. Tultiin juuri reissusta ja nyt olen yksin kotona. Pesen pyykkiä ja pakkaan jo seuraavalle reissulle tavaroita. Se on kesä nyt!!

Huomattavasti helpompi viikko!! Suurena syynä työ, kuusi päivää töitä takana ja siellä on KUUMA. Eli läskiä on tullut hikoiltua pois. Ja sitten ei ruoka oikein maita, juotua kyllä tulee. Tässä on nyt yksi vapaa ja sitten taas kuusi töitä. Jee. Otetaan kaikki pois ennen lomaa.

Sitä työpaikkaa en saanut niinkuin arvelenkin. Mutta nyt on taas uusi kiikarissa. Jännitystä elämään...

Useampi blogi on siirtynyt salasanan taakse. Harmi, minä en muista salasanoja, hyvä että pärjään näillä pakollisilla salasanoilla. Toisaalta ymmärrän syitä sen asian takana miksi joku salasanan laittaa. Meitä on moneen junaan.

Kuulin että äitini laihduttaa, taas. On kaalikeittokuurilla, kolmessa päivässä oli kadonnut kolme kiloa. Juu, toivon että en itse ole kuusikymppisenä samassa tilanteessa.

Mutta kyllä on ollut vaikeaa!! Syömiset menee ääripäästä toiseen ja ihme että sain perjantaiksi tuon painon tuohon lukemaan. Ei mitään kohtuutta eikä normaalisyömistä. Alkuviikosta syödään reilusti ja sitten perjantaita kohti tasataan.

Mielessä on käynyt jo luovuttaa kokonaan. Mutta mutta. Mutta kun minä haluan mahtua näihin farkkuihini, ne on senverran tiukat että painon ei tarvitse paljon lisääntyä niin vetoketju ei mene kiinni. Mitenkä paljon se harmittaisi jos antaisi vaan mennä? Eli nyt tässä mennään välillä minuutti kerrallaan että pysytään edes jotenkin ruodussa. Huh. Eli en edelleenkään ota paineita painon pudottamisesta, pysytään nyt tässä luvussa jotenkin. Ehkä se joskus helpottaa...

Tämä kuumuus ei tosiaankaan innosta lähtemään lenkille. Mutta arkiliikuntaa ja poikien kanssa liikkumista on tullut paljon. Vanhemmalle pojalle ostin uuden räpylän (105 ekee alennuksien kanssa....) ja nyt minä perin sen vanhan eli meillä kaikilla on nyt räpylät. Pallon heittelyä on tullut paljon. Ja minä olen tehokas pallotyttö ja juoksen palloja kiinni kentällä...

Nuoremmalta pojalta lähti talviturkki eilen, minä en vielä uskalla. Vieressä oleva uimaranta on virrassa ja siinä vesi lämpiää tosi myöhään. Mutta ehkä jo heinäkuussa...

Perjantainen työhaastattelu meni minun puoleltani hyvin. Toisin kuin haastattelijoilla. Heistä näkyi että minä en ole se joka sen paikan saa. Oli nimittäinen semmoinen haastattelu. Minäkin olen muutaman työhaastattelun pitänyt ja joskus on ollut tilanne että tiedän että kyseinen haastateltava sitä paikkaa ei saa. Mutta kuitenkin olen tehnyt asiallisia kysymyksiä ja vaikuttanut asialliselta. Ja sitten he kyselivät sukunimestäni. Nimi on vierasperäinen ja meitä on noin kymmenen Suomessa. Suurinosa asuu tuolla hämeessä samalla paikkakunnalla. No siihen piti sitten takertua ja ihmetellä sitä. Ja kysellä että en kai minä ulkomaalaisen kanssa ole naimisissa. Nimi ei tule tuolta lännestäpäin. Just. Kuitenkin työpaikka on kiinnostava mutta aina ei kaikkea saa. Jatketaan vanhaan malliin.

Syömiset on menneet kohtuullisen hyvin. Grilliin yritin tunkea vihanneksia että ei kamalan rasvaiseksi muuttuisi ateriat. Viime viikollahan tuo paino "putosi" tuon 100g. Sen päätin ennen työhaastattelua että jos sen paikan saan pidän tehokuurin ennen työn alkua. Ei ehkä tarvitse.

Eilen tutustumassa yläasteeseen. Täytyy sanoa että oli aivan erilainen vanhemapinilta kuin mitä on ollut ala-asteella. Puhuttiin tupakasta ja päättötodistuksesta. Apua, minun vauva menee seiskalle!! Ikäkriisiä havaittavissa...

Eilen töissä tuli taas kommentteja laihtumisesta. Ensin tunsin katseet jo pitemmän aikaa ja sitten henkilö uskalsi todeta asian. Kysyi että miten olen onnistunut. Että ihan ruokavaliomuutoksella?

Eilen oli vanhempainillassa jalassa farkut ja musta paitapusero joka ei ole koskaan päälleni mahtunut. Ihana olo!! Jos tuon uuden työpaikan saisin siellä ei olisikaan työvaatteita vaan "saisi" pitää omia vaatteita. Huh, eihän minulla ole sellaisia siistejä vaatteita. Olisi muuten taas hyvä syy ostaa uusia vaatteita!!

Näin kesäaikaan (juu, lumisateessa lenkillä sunnuntaina...) ohjelmaa riittää maalla ja mökillä että aina ei aika riitä enää lenkkeilyyn. Mutta ulkona puuhailu käy liikunnasta enkä sitä erikseen tuonne liikuntaosioon mitenkään merkitse. On puutöitä, pihatöitä, pelataan jalkapalloa, pesäpalloa sunmuuta aktiviteettia riittää.

Painonhallintakin sujuu jotenkin. Aamuisin käyn puntarilla  ja kun lukema on alle 88 olen tyytyväinen. Eli kesälomaa pudotuksesta. Olen "päättänyt" että haluan painaa 75 kiloa. Syksyllä käydään paremmin tämän tavoitteen kimppuun. En minä vastaankaan laita jos paino tippuu kesän aikanakin enemmän kuin tuo 3 kiloa.

Tuo perjantainen työhaastattelu tuli yllätyksenä. Hain paikkaa ja kun sieltä ei mitään kuulunut olin jo ajatellut että en pääse edes sinne haastatteluun...Työpaikka olisi loistava, tosin määräaikainen, kaksi vuotta mutta kuitenkin jotakin semmoista mitä haluaisin tehdä. Nykyinen työpaikka on ok mutta jo koulutuksenikin perusteella voisin tehdä jotain muuta. Katsotaan miten käy.

Suunnittelin tuossa jo tavoitetta kesälle. Se on että paino on 85 kiloa elokuun lopussa. Ensin ajattelin että en laita mitään painonpudotusta tavoitteeksi. Mutta tuo 85 kiloa on niin sopiva luku.

Jumppaamaankaan en itseäni saanut vaikka nettikin on täynnä ohjeita. No, ehkä joku päivä.

No on taas viikonloppu mennyt hurahtamalla. Minulla on vapaata vielä huomenna, onneksi. Lauantaina kävin pitkän lenkin, 1h 30min ja tänään lyhyemmän, 30min. Muutoin on poikien kanssa retkeilty. Mies on ollut molemmat päivät töissä ympäri kellon...Eilen tuolla kanava-alueella, nautittiin myös kesän ensimmäiset jäätelöt ulkona. Nam!

Tänään lähdettiinkin heti aamusta aamupalan jälkeen reissuun. Mentiin luontopolulle jonne on meiltä matkaa 15km. Siellä on semmoinen 10 000 vanha rotko, jääkauden tekemiä. Se polku oli vajaa 8 kilometriä pitkä ja meillä meni 2 tuntia kävellessä. Pojat jaksoi hyvin vaikka vanhemman mielestä olisi ollutkin parempaakin tekemistä...Minullakin tuli ihan hiki kun selässä oli reppu missä oli mehupullot. Ja jalatkin olivat vähän kipeinä, kuitenkin maasto oli melko vaikeakulkuista osittain. Tuommoinen retkeily on oikeastaan aika mukavaa. Siinä yhdistyy monta asiaa, saa itse kuntoilua ja ollaan yhdessä. Suunnittelin jo uusia reissuja...

Sitten käytiinkin ulkona syömässä ja tulikin kyllä syötyä!!! Sitten tehtiin täytekakku ja mentiin anoppia onnittelemaan. Kotimatkalla mentiin kakun rippeiden kanssa moikkaamaan miestä työpaikalle joka oli yksin paikalla.

Tuolla juoksurintamalla ei ole tapahtunut kamalaa edistymistä. Mutta olen päättänyt että sillä en stressaa. Tärkeintä on kuitenkin että lähden "edes" kävelemään. Se on jotenkin niin vaikeaa...kävely luonnistuu paljon helpommin.

Painonpudotuksen tavoitteenahan oli saavuttaa paino 88 kesän alkuun mennessä. Saavutin tuon tavoitteen 3 viikkoa etuajassa. Nyt otan semmoisen "tasaantumisajan". Paino saa pysyä tuossa samassa kunhan ei nouse. Mietin tässä strategiaa kesää varten.

Minulla oli yhdet tavoitefarkut jotka ovat jo mahtuneet päälle pari viikkoa. Mutta nyt voin jo hengittää niiden kanssa...Ne oli tänään jalassa. Upea fiilis. Mutta kaapista kyllä löytyy lisää pieniä farkkuja...