No juu, lomalla täällä ollaan. Juuri tulin oikein kunnon hikilenkiltä, ainakin meillä täällä on melko lämmintä. Työn lisäksi yritän ottaa lomaa tästä konella istumisesta...Että ei ole tullut paljon päiviteltyä.
Paino on alle 90 kiloa ja liikuntaa tulee harrastettua. Syömisiä en kamalasti laske, yritän vaan pysyä kohtuudessa. Painoa en tarkista puntarissa joka päivä mutta säännöllisesti kylläkin.
En ole muidenkaan blogeja lukenut mutta tänään aion kahlata blogit läpi. Tultiin juuri reissusta ja nyt olen yksin kotona. Pesen pyykkiä ja pakkaan jo seuraavalle reissulle tavaroita. Se on kesä nyt!!
Perjantaina tosiaan tuli 23 viikkoa täyteen tätä hommaa. Ja viikon pudotuskin oli 200g!!! Eli yhteensä pudonnut 22,3 kiloa läskiä tänä vuonna. Paino nyt 87,7 kiloa.
Huomattavasti helpompi viikko!! Suurena syynä työ, kuusi päivää töitä takana ja siellä on KUUMA. Eli läskiä on tullut hikoiltua pois. Ja sitten ei ruoka oikein maita, juotua kyllä tulee. Tässä on nyt yksi vapaa ja sitten taas kuusi töitä. Jee. Otetaan kaikki pois ennen lomaa.
Sitä työpaikkaa en saanut niinkuin arvelenkin. Mutta nyt on taas uusi kiikarissa. Jännitystä elämään...
Useampi blogi on siirtynyt salasanan taakse. Harmi, minä en muista salasanoja, hyvä että pärjään näillä pakollisilla salasanoilla. Toisaalta ymmärrän syitä sen asian takana miksi joku salasanan laittaa. Meitä on moneen junaan.
Kuulin että äitini laihduttaa, taas. On kaalikeittokuurilla, kolmessa päivässä oli kadonnut kolme kiloa. Juu, toivon että en itse ole kuusikymppisenä samassa tilanteessa.
Perjantaina tuli tosiaan 22 viikkoa täyteen tätä projektia. Viime viikolla pudotusta ei tullut eli paino edelleen 87.9 ja yhteensä siis pudonnut tuo 22,1 kiloa.
Mutta kyllä on ollut vaikeaa!! Syömiset menee ääripäästä toiseen ja ihme että sain perjantaiksi tuon painon tuohon lukemaan. Ei mitään kohtuutta eikä normaalisyömistä. Alkuviikosta syödään reilusti ja sitten perjantaita kohti tasataan.
Mielessä on käynyt jo luovuttaa kokonaan. Mutta mutta. Mutta kun minä haluan mahtua näihin farkkuihini, ne on senverran tiukat että painon ei tarvitse paljon lisääntyä niin vetoketju ei mene kiinni. Mitenkä paljon se harmittaisi jos antaisi vaan mennä? Eli nyt tässä mennään välillä minuutti kerrallaan että pysytään edes jotenkin ruodussa. Huh. Eli en edelleenkään ota paineita painon pudottamisesta, pysytään nyt tässä luvussa jotenkin. Ehkä se joskus helpottaa...
Tämä kuumuus ei tosiaankaan innosta lähtemään lenkille. Mutta arkiliikuntaa ja poikien kanssa liikkumista on tullut paljon. Vanhemmalle pojalle ostin uuden räpylän (105 ekee alennuksien kanssa....) ja nyt minä perin sen vanhan eli meillä kaikilla on nyt räpylät. Pallon heittelyä on tullut paljon. Ja minä olen tehokas pallotyttö ja juoksen palloja kiinni kentällä...
Nuoremmalta pojalta lähti talviturkki eilen, minä en vielä uskalla. Vieressä oleva uimaranta on virrassa ja siinä vesi lämpiää tosi myöhään. Mutta ehkä jo heinäkuussa...
Täällä taas! Me on nyt avattu kesäkausi ihan virallisesti. Eilen ostettiin krokettipeli, grilli ja kukkia takapihalle. Kyllä nyt kelpaa!
Perjantainen työhaastattelu meni minun puoleltani hyvin. Toisin kuin haastattelijoilla. Heistä näkyi että minä en ole se joka sen paikan saa. Oli nimittäinen semmoinen haastattelu. Minäkin olen muutaman työhaastattelun pitänyt ja joskus on ollut tilanne että tiedän että kyseinen haastateltava sitä paikkaa ei saa. Mutta kuitenkin olen tehnyt asiallisia kysymyksiä ja vaikuttanut asialliselta. Ja sitten he kyselivät sukunimestäni. Nimi on vierasperäinen ja meitä on noin kymmenen Suomessa. Suurinosa asuu tuolla hämeessä samalla paikkakunnalla. No siihen piti sitten takertua ja ihmetellä sitä. Ja kysellä että en kai minä ulkomaalaisen kanssa ole naimisissa. Nimi ei tule tuolta lännestäpäin. Just. Kuitenkin työpaikka on kiinnostava mutta aina ei kaikkea saa. Jatketaan vanhaan malliin.
Syömiset on menneet kohtuullisen hyvin. Grilliin yritin tunkea vihanneksia että ei kamalan rasvaiseksi muuttuisi ateriat. Viime viikollahan tuo paino "putosi" tuon 100g. Sen päätin ennen työhaastattelua että jos sen paikan saan pidän tehokuurin ennen työn alkua. Ei ehkä tarvitse.
Täytyy sanoa että kiireinen aikataulu sopii tässä painontarkkailussa. Ei jää niitä luppoaikoja jolloin ei olisi muutakaan tekemistä kuin syöminen...Toisaalta ei tule syötyä niin terveellisesti kun siihen ei ehdi niin paneutua.
Eilen tutustumassa yläasteeseen. Täytyy sanoa että oli aivan erilainen vanhemapinilta kuin mitä on ollut ala-asteella. Puhuttiin tupakasta ja päättötodistuksesta. Apua, minun vauva menee seiskalle!! Ikäkriisiä havaittavissa...
Eilen töissä tuli taas kommentteja laihtumisesta. Ensin tunsin katseet jo pitemmän aikaa ja sitten henkilö uskalsi todeta asian. Kysyi että miten olen onnistunut. Että ihan ruokavaliomuutoksella?
Eilen oli vanhempainillassa jalassa farkut ja musta paitapusero joka ei ole koskaan päälleni mahtunut. Ihana olo!! Jos tuon uuden työpaikan saisin siellä ei olisikaan työvaatteita vaan "saisi" pitää omia vaatteita. Huh, eihän minulla ole sellaisia siistejä vaatteita. Olisi muuten taas hyvä syy ostaa uusia vaatteita!!
No on on, kiirettä pitää. Tällä viikolla ohjelmassa: töitä, kaksi iltavuoroakin mahtuu mukaan. Kaksi vanhempainiltaa (tulevalle yläasteelle tutustuminen ja pesäpallo). Vanhemman pojan leirikoulu ja nuoremman yökoulu. Sirkus. Työhaastattelu...Että simmoista.
Näin kesäaikaan (juu, lumisateessa lenkillä sunnuntaina...) ohjelmaa riittää maalla ja mökillä että aina ei aika riitä enää lenkkeilyyn. Mutta ulkona puuhailu käy liikunnasta enkä sitä erikseen tuonne liikuntaosioon mitenkään merkitse. On puutöitä, pihatöitä, pelataan jalkapalloa, pesäpalloa sunmuuta aktiviteettia riittää.
Painonhallintakin sujuu jotenkin. Aamuisin käyn puntarilla ja kun lukema on alle 88 olen tyytyväinen. Eli kesälomaa pudotuksesta. Olen "päättänyt" että haluan painaa 75 kiloa. Syksyllä käydään paremmin tämän tavoitteen kimppuun. En minä vastaankaan laita jos paino tippuu kesän aikanakin enemmän kuin tuo 3 kiloa.
Tuo perjantainen työhaastattelu tuli yllätyksenä. Hain paikkaa ja kun sieltä ei mitään kuulunut olin jo ajatellut että en pääse edes sinne haastatteluun...Työpaikka olisi loistava, tosin määräaikainen, kaksi vuotta mutta kuitenkin jotakin semmoista mitä haluaisin tehdä. Nykyinen työpaikka on ok mutta jo koulutuksenikin perusteella voisin tehdä jotain muuta. Katsotaan miten käy.
Juu, tosiaan 20 viikkoa hommaa takana ja paino oli tänään 88,0. Eli yhteensä pudotusta viime viikolla 0 kiloa, vuoden alusta 22 kiloa. Eilen vaaka näytti 87,8...
Suunnittelin tuossa jo tavoitetta kesälle. Se on että paino on 85 kiloa elokuun lopussa. Ensin ajattelin että en laita mitään painonpudotusta tavoitteeksi. Mutta tuo 85 kiloa on niin sopiva luku.
Ihana vapaapäivä takana. Aamulla hemmottelin poikia ja vein heidät autolla kouluun. Sitten kävin verikokeissa ja kaupassa. Kotiin ja 1h 20min lenkkiä. Mutta kyllä oli kylmä! Ei ollut edes hanskoja käsissä niin piti mennä kovaa että tulisi lämmin. Matkaa tuli 7 kilometriä. Kuntopolkua menin niin oli helppo "mitata" matka.
Jumppaamaankaan en itseäni saanut vaikka nettikin on täynnä ohjeita. No, ehkä joku päivä.
No on taas viikonloppu mennyt hurahtamalla. Minulla on vapaata vielä huomenna, onneksi. Lauantaina kävin pitkän lenkin, 1h 30min ja tänään lyhyemmän, 30min. Muutoin on poikien kanssa retkeilty. Mies on ollut molemmat päivät töissä ympäri kellon...Eilen tuolla kanava-alueella, nautittiin myös kesän ensimmäiset jäätelöt ulkona. Nam!
Tänään lähdettiinkin heti aamusta aamupalan jälkeen reissuun. Mentiin luontopolulle jonne on meiltä matkaa 15km. Siellä on semmoinen 10 000 vanha rotko, jääkauden tekemiä. Se polku oli vajaa 8 kilometriä pitkä ja meillä meni 2 tuntia kävellessä. Pojat jaksoi hyvin vaikka vanhemman mielestä olisi ollutkin parempaakin tekemistä...Minullakin tuli ihan hiki kun selässä oli reppu missä oli mehupullot. Ja jalatkin olivat vähän kipeinä, kuitenkin maasto oli melko vaikeakulkuista osittain. Tuommoinen retkeily on oikeastaan aika mukavaa. Siinä yhdistyy monta asiaa, saa itse kuntoilua ja ollaan yhdessä. Suunnittelin jo uusia reissuja...
Sitten käytiinkin ulkona syömässä ja tulikin kyllä syötyä!!! Sitten tehtiin täytekakku ja mentiin anoppia onnittelemaan. Kotimatkalla mentiin kakun rippeiden kanssa moikkaamaan miestä työpaikalle joka oli yksin paikalla.
Tuolla juoksurintamalla ei ole tapahtunut kamalaa edistymistä. Mutta olen päättänyt että sillä en stressaa. Tärkeintä on kuitenkin että lähden "edes" kävelemään. Se on jotenkin niin vaikeaa...kävely luonnistuu paljon helpommin.
Painonpudotuksen tavoitteenahan oli saavuttaa paino 88 kesän alkuun mennessä. Saavutin tuon tavoitteen 3 viikkoa etuajassa. Nyt otan semmoisen "tasaantumisajan". Paino saa pysyä tuossa samassa kunhan ei nouse. Mietin tässä strategiaa kesää varten.
Minulla oli yhdet tavoitefarkut jotka ovat jo mahtuneet päälle pari viikkoa. Mutta nyt voin jo hengittää niiden kanssa...Ne oli tänään jalassa. Upea fiilis. Mutta kaapista kyllä löytyy lisää pieniä farkkuja...
Kaksi iltavuoroa takana, en ole sitten enään illalla lenkkeillyt. Oletteko huomanneet että kun muut tietävät teidän tarkkailevan painoanne niin kaikki tarkkailevat syömisiänne tarkempaa? Tänäänkin kun menin töihin muut olivat syömässä, otin vichyä ja istuin seuraan. Toiselta osastolta oleva henkilö ihmetteli että enkö minä syö enään ollenkaan? Selitä siinä sitten toiselle että kotona tuli jo syötyä. Tai kun palaverissa otin tippaleivän joku kysyy "jaa että nykyään voi laihduttaessakin herkutella?" Just.
Huomenna virallinen punnitus ja pudotusta tulossa. Hyvä juttu, tuntui jo välillä tuskaiselta kun söi mielestään ihan ok niin paino ei vaan pudonnut. Jumitti vähäsen. No kyllähän sitä tuli syötyäkin. Mutta nyt ollaan takaisin ruodussa!
Viime kesänä töihin tilattiin t-paidat, minulle kokoa XL. Kyllä se mahtui päälle mutta oli semmoinen makkarankuori...Tänään kokeilin sitä ja nyt se roikkui ilkeästi. Kaapissa oli uusi kokoa M ja se oli melko hyvä päällä. Isoa kokoa ovat ne paidat. Pitää aamulla kysellä jos voisin vaihtaa paitoja. Toinenkin paita vaihtuu XL koosta L-kokoon. Pitää laittaa sijaisille vaatimukseksi iso koko niin olisi jo paidatkin valmiina...
Tintus haastoi minut kertomaan jostakin päivästäni sanoin tai kuvin. Tässä tulee nyt eilisestä tarinaa:
5.00 Heräsin migreenissä. Jee. Kävin oksentamassa ja yritin torkkua sohvalla. Olo helpottui mutta en saanut enään unta. Surffailua netissä ja torkkumista.
6.45 Herättelin pojat ja lähdin töihin.
7.30 - 15.00 Työpäivä. Hieman erilainen kun oli kaksi harjottelijaa seurassa. Tuli puhuttua paljon ja tehtyä vähän extraa kun siihen kerrankin oli mahdollisuus.
15.00 - 16.00 Työmatka. Kotiin Lidlin ja Siwan kautta. Ruoan lämmitys.
16.00 - 18.00 Ruokailu perheen kanssa. Nuoremman kanssa kirjastossa. Kotitöitä, lehden lukua. Nuoremman lukuläksyn kuuntelua.
18.00 - 18.45 Lenkki metsässä.
18.45 Suihkussa
19.00 - 21.00 Kotitöitä. Iltapala. Tv:n katsomista.
21.00 Nuorimmainen nukkumaan. Netissä surffailua.
22.00 Vanhempi poika nukkumaan. Tv:n katselua ja käsitöitä.
23.00 Nukkumaan.
Tässähän tuo oli. Melko normipäivä mutta herätys oli tuntia aikaisemmin johtuneesta syystä. Haastankin tähän mukaan Maureenin.
Nyt tuntuu että syömisien kohdalla olo on päässyt normalisoitumaan....Siis on niinkun hallinnassa. Ja jos tuon ruokailun kanssa joudun olemaan todella tarkkana niin siitä olen iloinen että liikkumisesta on tullut tapa. Pakko päästä lenkille!! Että ehkä minä jotain olen tänä vuonna oppinut.
Täällä taas!! Ihanat aurinkoiset vapaat menivät ohi kuin siivillä. Oltiin paljon mökillä ja nautittiin olosta. Aikaisemminhan puhuin siitä hölkkäämisestä ja mittaamisesta kuinka paljon jaksan juosta. No mökillä sitten mitattiin, jaksoin juosta 5 kierrosta...Kierrokset nyt jäi mittaamatta mutta eivät ne pitkiä olleet. Mutta nyt on joku vertailukohta. Kesäkuun alussa sitten uudestaan. Kerrottakoon se että vanhempi poika juoksi saman matkan huomattavasti minua nopeammin, en ihmettele. Nuorempi poika juoksi muutaman sekunnin minua nopeammin. 8-vuotias. Säälittävää... Mutta pohjalta lähdetään ylöspäin.
Syömisien kanssa takkuaa. Syötyä on tullut liikaa. Mutta siitä olen iloinen että liikkuminen on jatkunut.
Muuten siitä juoksemisesta tuli tietenkin jalat kipeiksi...Venyttelyt nyt oli vähän sinnepäin. Nyt koitan joka lenkin yhteydessä osan matkaa hölkätä. Mutta viikonlopun helteet ei kyllä minun lenkkeilyyn sovi!! Eli toivotaan kylmää ja sateista kesää!! Ei vaan, kai se siitä.
Sitäkin olen kauhulla ajatellut miten helposti nuo kilot tulevat takaisin. Siis painoa on vahdittava tosiaankin koko loppuelämä. Jo viikossa saati sitten kesäloman aikana paino nousee hirmuisesti jos sitä ei yhtään katso mitä syö. Tässä on vielä paljon opittavaa.
Nyt on takana tämän projektin vaikein viikko. Paino nousi 700 grammaa ja on nyt 89,6. Yhteensä paino pudonnut 21,4 kiloa.
Mietin että miksi on kaikki ollut tällä viikolla niin vaikeaa. Siis kokoajan on tehnyt mieli syödä. Ja sitten tulee paha morkkis ja seuraavana päivänä koitan olla syömättä juuri mitään. Ja sitten kun sitä en kestä niin lopulta syön kuitenkin kamalasti. Uh. Töissä ottaa kaikki päähän. Ei siinä muuta.
Mutta nyt pitää palata normaaliin elämään. Ja syödä normaalisti niinkuin tähänkin asti, tai siis vuoden alusta asti. Yritän olla masentumatta tästä plussaviikosta. Vaikka eihän tuo punainen merkintä tuolla sivussa mukavalta näytä...
Lenkilläkin on tullut käytyä. Aattona ensimmäisen kerran t-paidalla. Eilen verkkahousut tuntuivat jo liian kuumilta. Minä en tykkää käydä lenkillä lämpimällä säällä!! Pitää ajoittaa lenkit aamuun jos vaan mahdollista. Jotain positiivistakin. Nyt kun on kuoriuduttu pois takista niin positiivista palautetta laihtumisesta on "joutunut" kuuntelemaan. Eilen oltiin mökillä ja otin aurinkoa minun "mökkibikineilläni". Niissä on housuosa semmoinen iso minkä alle mahan saa sopivasti...No ne eivät kuitenkaan pysyneet ylhäällä vaan tuppasivat tippumaan. Onneksi siellä ei ole naapureita. Ja ihanat caprit jotka kiristivät ja rankasti viime kesänä olivat ihan sopivat!!
Eli nyt pitää vaan etsiä niitä positiivisia juttuja. Onhan mulla mennyt tämä projekti tosi helposti tähän asti. Ei oikeastaan ole tullut ihmeempiä takapakkeja. Eli kun tästä selvitään ollaan taas paljon vahvempia!!
Vappu on kulunut perinteisissä merkeissä. Eli syötyä on tullut ylimääräistä. En nyt jaksa surra asiaa. Kun ei nyt nousisi tuo paino yli 90...Mutta jos positiivista etsitään niin juomiset on jäänyt Maxi Pepsiin, sieltäpuolelta niitä ylimääräisä kaloreita ei ole tullut.
Neljä vapaata edessä.
No se yksi vapaapäivä oli ja meni. Hieno sää oli, aamupäivällä pitempi lenkki, 1h 20min kuntopolulla. Sitten kotitöitä ja oleilua. Nuorimmaisen kanssa käytiin jalkapalloa pelaamassa kentällä. Tuli myös leivottua, ja syötyä...
Nostan kyllä hattua kaikille jotka ovat päivät kotona ja pudottavat painoaan. Se on niin vaikeaa!! Kun on töissä kodin ulkopuolella se on helpompaa, ainakin minulle.
Ei tunnu sitten millään lauantailta kun on töihin lähtö edessä. Ja muut vaan nukkuu.
Eilen tuli taas ylitöitä tunnin verran ja sitten kierelyä kaupoissa...Kotiin jossa muut olivat jo syöneet ja tekaisin sen täytekakun nopeasti. Mitäs sitten? Sitähän voisi käydä lenkillä kun pojilla oli kaverit ja ei huvittanut kotityötkään. 50 min kuntopolulla mahtavassa säässä. Mitäs sitten? Kotitöitä ja takapihan haravointi...
Eli nyt minun täytyy vähän muuttaa sanomisiani. Olenhan minä nykyään huomattavan toimeliaampi ja energisempi. Ennen työ vei melkein kaikki mehut ja kotona tuli enemmän liikuttua sohvan ja tietokoneen välillä. En väsy nykyään niin helposti. Kyllä, kyllä se nyt niin on.
Ystäväni jonka kanssa olin Tampereella innostui minun projektistani ja on nyt alkanut käymään lenkillä ja laihtunut 3 kiloa. Hyvä A!
Eilen oli töissä vähän eripuraisuutta. Työkaverin periaate soti vastaan minun työn uudelleenjärjestelyä. Vaikkakin hän myönsi että olen oikeassa ja työ hoituu joustavammin. Mutta se periaate...Saimme kyllä puhuttua asian vaikka juuri tästä nimenomaisesta asiata olemmekin erimieltä. Aina ei oikein jaksa ymmärtää...
Nyt aamupalalle ja matkaan!!
No nyt on hommaa takana 17 viikkoa. Paino putosi viime viikolla 600g ja yhteensä painoa on hävinnyt 21,9 kiloa. Paino on nyt 88.9. Vieläkään en meinaa tottua noihin kasilla alkaviin lukuihin, sitä pitää oikein miettimällä miettiä...Mutta ensimmäistä suurta tavoitetta, tuota 88 kiloa lähestytään uhkaavasti. Hyvä minä!!
Eilisen syödyn tippaleivän ja pullan jälkeen en illalla syönyt muuta kuin näkkärin missä oli päällä salaattia. Ei kyllä ollut edes nälkä, ehkä tippaleipä vei nälän mennessään...Tänään pitäisi tehdä täytekakku vielä illalla, pohja on jo valmiina. "Unohdin" meinaan synttärikakun kokonaan...Pojat siitä viikolla muistuttivat ja lupasin hoitaa homman sitten tänään.
Huomenna onkin ylimääräinen työvuoro, lupauduin menemään kun on töissä hässäkkää. Mutta teen vajaan päivän ja lähden heti kotiin kun homma toimii. Ensi viikolla on muutenkin vain 3 työpäivää, että kai sitä jaksaa.
Olen miettinyt että miten nuo kadotetut 20kg on vaikuttaneet elämääni? En kyllä koe olevani mitekään pirteämpi ja jaksaisi paremmin SEN takia että painan vähemmän. Nykyään hikoilen vähemmän. Ennen olin aina t-paita päällä sisällä talvellakin kun oli NIIN kuuma. Nyt ei pitkähihainenkaan paita liikaa "kuumota". Ehkä töissä huomaa eron kesällä kun on tosi rankkaa ja saa pää punaisena painaa pitkin taloa. Viime kesänäkin meinaan hiki lensi...Ehkä suurin vaikutus on tuolla henkisellä puolella. Itsetunto on parantunut roimasti jo pelkästään siitä että minä pystyn tähän hommaan!! Ja se varmaan myös heijastuu ympäristööni, olen energisempi. Mutta jatketaan samalla linjalla!!
Nyt onkin ollut pari päivää taukoa tänne kirjoittamisessa. No eilen yritin. Monet ovat kyselleet minulta miten minä tätä painoa pudotan. Päätin sitten että laitan aiheesta ihan oman sivun. Ja kirjoitinkin sen mutta sitten kun tallensin niin kaikki hävisi, piti uudestaan kirjautua Vuodatukseen. Että toisella kertaa sitten. Mutta asia on jo kerran mietitty että saan sen nyt nopeammin tehtyä.
Kävelyssä on uusi aikakausi alkanut. Nimittäin metsälenkki ja kuntopolku. Vähän siellä vielä on lunta varjoisissa paikoissa mutta ei menoa ole haitannut. Nyt pitää uudestaan "kellottaa" lenkit. Mielummin kävelenkin tuolla kun asfaltilla, ei ole niin kova alusta. Ja mahdollisuuksia on mielettömästi lisää, voi valita fiiliksen mukaan missä kävelee. Metsälenkillä kokeilin hölkkää ja jaksoin varmaan pari minuuttia...Toosi surkeaa, ajattelin että kunto olisi kasvanut jo senverran että pitempää jaksaisi. Mutta ei. Nyt aloitan lisäämään tuota hölkkää joka lenkillä. Ajattelin että kokeilen urheilukentällä millaisen matkan jaksan juosta. Ja sitten seuraan matkan pidentymistä pitkin kesää. Toukokuun alussa ensimmäinen tulos ja kirjaan sen tänne ylös. Mietin tavoitetta tuolle hölkkäämiselle ja päätin että 2009 menen Naisten Kympille. Varmasti. Jollakin tyylillä mutta toivottavasti hölkäten. Kuka lähtee mukaan?
Tänään olin ylitöissä ja palaverissa. Kamala nälkä ja tarjolla oli tippaleipää. Johan oli somaa. En tyhmä muistanut aamulla ottaa enemmän evästä mukaan. Ja kassin juuri vaihdoin ja sinne vanhaan jäi myslipatukat. No minä söin sen tippaleivän ja vielä pullankin. Yes. Ei se tainnut painoon vaikuttaa, huomennahan se sitten nähdään.
Tänään en lenkkeile kun tulin myöhempään kotiin, viikon lepopäivä siis. Odottelen Teho-osastoa ja Rimakauhua.
No ei tullut jumpattua tänäänkään, oon onneton tuon asian suhteen. Mutta pitkä lenkki tuli tehtyä, 1h 20min. Ja sitten mentiin maalle ja tuli ulkoiltua useampi tunti. Haravoin ja sitä hommaa kyllä riittää vielä toiseksikin kerraksi!! Kesäkaudella tulee hyötyliikuntaa huomattavasti talvikautta enemmän. Maalla sitä rittää, ja se on yleensä semmoista koko perheen puuhastelua. Tulee monta kärpästä yhdellä iskulla...Uimakausi kun vielä alkaa niin taas on uutta puuhaa, soutamista voisi harrastaa kuntoilumielessä...
Ruoka-annokset on olleet melko suuria viikonlopun tapaan. Tulee tehtyä "parempaa" ruokaa mikä sitten maistuukin paremmin. Ja anoppi on ihan onneton kun siellä kyläilee. Loukkaantuu jos ei syö "riittävästi" ja ota useampaa sorttia. Yritin taas selittää että on hyvää on, mutta en nyt syö ja silleen. Eihän se ymmärrä mutta mitäpä siitä.
Uusi viikko edessä. Töissä mielenkiintoisempaa verrattuna edelliseen...Ja sitten onkin jo vappuviikko ja minullakin on neljä vapaata. Ehtii käymään lenkillä! Lomaan on 9 viikkoa.
