No niinhän ne hävisivät luistelukelit. Tänään kaksi kävelylenkkiä: aamulla tunti ja illalla 50 min. Aamulla varsinkin oli paikoitellen todella liukasta ja meno oli vähän töpöttelyä välillä.

Aikaisemmin kerroin että selästä on lähtenyt kahvat pienentymään. Tänään huomasin että kasvoissa on muutoksia, en peilistä itse näe mutta leuan luut tuntuvat...Jee. Pitäisi varmaan mennä käymään anopilla joka aina huomaa jos olen vähänkin laihtunut.

Tänään iski semmoinen olo että pakko saada jotakin syötävää. Vaikka olin syönyt runsaan ruoan pari tuntia aikaisemmin ja nälkä ei ollut. Lapset ottivat välipalaa. Minä söin mandariinin. Vieläkin vaan tuntui että PAKKO saada jotain. Join ison lasin vettä ja aloin siivoamaan. Sitten se tunne meni ohi. Ja että olen ylpeä itsestäni!! Meillä kun pitää olla aina pullaa ja keksejä kaapissa, mies ei saa kahviaan alas ilman niitä. Eikä hänellä ole painon kanssa ongelmaa. Eli kun kaappeja vähän aukaisee kaikkea tulee silmien eteen. Vielä on joulusuklaitakin kaapissa. Mutta ei ne nyt houkuta yhtään.

Olen huomannut myös yhden eron tähän projektiin verrattuna entisiin yrityksiin. Söin tosiaan aikaisemmin liian vähän ja elimistöhän meni sitten säästöliekille ja paino ei pudonnut. Nyt syön vaikka ei ole aina nälkäkään jos on minun "ruoka-aika". Kohtuus on aina välillä niin vaikeaa. Alkoholisti jättää kokonaan viinan pois mutta ei tätä ruokaa passaa kokonaan jättää. Kohtuus...